Mostly Idle - minun elämääni

Suomi vs. Välimeri

Tänään meno on ollut varsin samanlaista kuin eilenkin. Aamupäivällä oli heikkoa tuulta, joka voimistui iltapäivän aikana. Alkuun purjehdimme sivutuulessa, mutta käänsimme pian sivumyötäisen pätkän kautta myötäiseen. Komeaa menoa virsarilla!
Pikku hiljaa huomaa myös selkeästi erot kotoisen purjehtimisen ja välimerellisen serkun välillä. Eilen pesin veneen kantta, sillä pärskeet saavat hieman erilaisen pinnoitteen aikaan. Vesi on todellakin suolaista ja kuivuneita tahroja on joka paikassa. Toinen merkittävämpi tekijä on tietenkin navigointi ja sen tarkkuus. Tähän mennessä kartalla on tullut vastaan kolme kiveä, ja nekin on merkattu valtavilla, kotoisia loistoja muistuttavilla klohmoilla. Ei siis kovin vaikeaa välttää törmäyksiä pohjan kanssa. Rannat ovat myös syviä, tänään ollaan ensimmäistä kertaa ankkurissa alueella, josta löytyy jopa 1,5 metrin kohta. Rantaan ei oikein pysty kiinnittymään, sillä rannat ovat terävää liuskekiveä, ja hyppääminen tuntuu vähintäänkin epäilyttävältä. Shokki voi olla melkoinen seuraavalla Suomen purjehduksella myös purjeiden suhteen. Täällä katsotaan sopiva suunta, fiksataan purjeet sen hetken mukaan ja mennään. Jos tuuli tms. muuttuu, muutetaan vain kurssia purjeiden mukaan. Lääniä on niin, ettei paljoa kannata stressata purjeiden suhteen. Toinen asia on sitten jos haluaa trimmata vimmatusti, meillä ei ole ollut siihen intohimoja.
Laskettiin tänään ankkuri pieneen lahteen Veli Drvenik -saaren itäpuolella. Saari sijaitsee Trogirista hieman lounaaseen, eli oikealla alueella ollaan jo poistumista silmällä pitäen. Huomenna on tarkoitus tehdä pieni kierros ja käydä ehkä Bracilla, mutta katsotaan miltä tuulet näyttävät. Maanantaina pitää joka tapauksessa olla ajoissa Trogirissa, että ehditään siivoamaan vene ennen omistajan saapumista.
Iltapäivä on mennyt minun osaltani lukiessa, Ville on viettänyt lähemmäs pari tuntia sukellellen turkoosissa vedessä. Ihan kuin olisi lomalla! :)

posted by Anna @ 9/02/2006