Tunturin tyttö
Voi veljet, Lappi oli aivan mieletön! Olen rakastunut. Kummallista, että kävin Lapissa vaeltamassa muutama vuosi sitten, eikä reissu ollut kummempi, nyt kuitenkin olin aivan fiiliksissä! Sinne on päästävä uudestaan. Ja mahdollisimman pian.Ensinnäkin loma oli täydellinen rentoutumispaikka. Kuuluvuutta ei tosiaan ollut kuin hetkittäin (tuntureiden päällä tai isojen teiden läheisyydessä), joten sain olla täysin rauhassa, eristäytyneenä maailmasta. Hassua oli, että vaikka normaalisti olen uutisfriikki ja haluan seurata mitä missäkin tapahtuu, ei nyt tullut mieleenkään selailla uutisia kännykällä.
Maisemat olivat aivan mielettömät - lähes koskematonta erämaata silmänkantamattomiin. Yksi pariskunta tuli kerran vastaan, muuten moikkailimme vain poroja. Joita muuten oli paljon. En tiedä olenko jotenkin kaupunkilaistunut liikaa, mutta itseäni sykähdytti kovasti se, kun aamupuuroa syödessä poroperhe juoksi ohitse n. 30 metrin päästä, eikä näyttänyt välittävän meistä lainkaan. Samaten sain valtavia kiksejä siitä, että pesin hampaita kirkkaassa tunturipurossa, tilanne oli jotenkin uskomattoman kaunis kaikessa arkipäiväisyydessään. Purot ja joet olivat upeita, niin kirkasta ja hyvää vettä kaikkialla. Sellaista ei etelässä näe.
Jos jotain negatiivista hakee, oli se kylmyys. Lämpötila laski öisin n. 4'C:een, mikä oli vähemmän kuin olin odottanut. Tiesin kyllä että kylmempää on, mutta syksyä en odottanut. Päivällä oli kuitenkin mukavampi vaeltaa kun ei ollut niin kuuma.
Reissun aika tutustuttiin myös aivan valloittavaan kuukkeliin, joka piti seuraa leirimme keittiössä. Niin niistä hyönteissyöjistä tulee lihansyöjiä, tämä kaveri naposteli nimittäin hyvillä mielin ylijääneet nakkimme. ;)
Kotona ollaan kuitenkin, jalatkin ihan kunnossa. Nyt totuttelen taas työntekoon. :/ Ensi kerralla mennään vähän pidempi lenkki. Ajatukset pyörivät jo sen ympärillä, suunnittelu on alkanut.
posted by Anna @ 7/31/2006
0 Comments:
Post a Comment
<< Home