Tunturin tyttö
Voi veljet, Lappi oli aivan mieletön! Olen rakastunut. Kummallista, että kävin Lapissa vaeltamassa muutama vuosi sitten, eikä reissu ollut kummempi, nyt kuitenkin olin aivan fiiliksissä! Sinne on päästävä uudestaan. Ja mahdollisimman pian.
Ensinnäkin loma oli täydellinen rentoutumispaikka. Kuuluvuutta ei tosiaan ollut kuin hetkittäin (tuntureiden päällä tai isojen teiden läheisyydessä), joten sain olla täysin rauhassa, eristäytyneenä maailmasta. Hassua oli, että vaikka normaalisti olen uutisfriikki ja haluan seurata mitä missäkin tapahtuu, ei nyt tullut mieleenkään selailla uutisia kännykällä.
Maisemat olivat aivan mielettömät - lähes koskematonta erämaata silmänkantamattomiin. Yksi pariskunta tuli kerran vastaan, muuten moikkailimme vain poroja. Joita muuten oli paljon. En tiedä olenko jotenkin kaupunkilaistunut liikaa, mutta itseäni sykähdytti kovasti se, kun aamupuuroa syödessä poroperhe juoksi ohitse n. 30 metrin päästä, eikä näyttänyt välittävän meistä lainkaan. Samaten sain valtavia kiksejä siitä, että pesin hampaita kirkkaassa tunturipurossa, tilanne oli jotenkin uskomattoman kaunis kaikessa arkipäiväisyydessään. Purot ja joet olivat upeita, niin kirkasta ja hyvää vettä kaikkialla. Sellaista ei etelässä näe.
Jos jotain negatiivista hakee, oli se kylmyys. Lämpötila laski öisin n. 4'C:een, mikä oli vähemmän kuin olin odottanut. Tiesin kyllä että kylmempää on, mutta syksyä en odottanut. Päivällä oli kuitenkin mukavampi vaeltaa kun ei ollut niin kuuma.
Reissun aika tutustuttiin myös aivan valloittavaan kuukkeliin, joka piti seuraa leirimme keittiössä. Niin niistä hyönteissyöjistä tulee lihansyöjiä, tämä kaveri naposteli nimittäin hyvillä mielin ylijääneet nakkimme. ;)
Kotona ollaan kuitenkin, jalatkin ihan kunnossa. Nyt totuttelen taas työntekoon. :/ Ensi kerralla mennään vähän pidempi lenkki. Ajatukset pyörivät jo sen ympärillä, suunnittelu on alkanut.
Lomalle!
Jee, kesäloma alkaa tänään!! :) Mun kesälomat on nyt jaettu kahteen osaan, ja ensimmäinen alkaa tänään. Nyt olen poissa reilun viikon, loput on sitten elo-syyskuun vaihteessa.
Mulla onkin oikea aktiivikesäloma - yhtään tyhjää lomapäivää ei ole. Tänään lähdetään vaeltamaan Muotkatunturille, ihan pohjoiseen Lappiin. Lähin kylä on Karigasniemi, ihan Suomen ja Norjan rajalla korvan korkeudella, ja perusleirikin on rajajoen varrella. Tosi kivaa päästä, edellisestä Lapin vaelluksesta kun on jo useampi vuosi.
Itse suuntaan ensin bussilla kohti Tamperetta, ja hyppään pois motarilla. Sieltä muu porukka (toivottavasti) poimii mut bussin kyytiin. Muut tulevat Turusta, ja olisi ollut turhaa mennä ensin sinne ja sieltä Tampereen kautta.
Perillä leirissä ollaan joskus lauantaina alkuillasta tai illalla ja sunnuntaina lähdetään vaeltamaan. Meno- ja tulomatkat ovat molemmat melkoisia, mennessä käydään saamelaismuseossa ja takaisin tullaan Norjan kautta. Paluumatka on kuitenkin mulla erilainen, tarkoitus on hypätä yöjunaan Oulusta ja tulla sillä Helsinkiin. Näin pääsen nopeammin kotiin, ja ehkä jopa saan nukuttua sen yön.
Mutta jee, kirjoittelen lomafiiliksistä kun tulen takaisin. Vaelluksen aikana kännykkäkuuluvuutta ei juuri ole, paitsi jos jaksaa kiivetä tunturin huipulle. Todellista rentoutumista siis. :)
Korkeasaari
Hih, oltiin sunnuntaina Korkeasaaressa. :) Jo oli aikakin, edellisestä kerrasta kun on kulunut jo yli 15 vuotta. Paikka oli kyllä ihan erilainen kuin muistin, ja hassua kyllä, paljon suurempi. Paljon kaikkea hauskaa, mutta kieltämättä aika paljon tyhjien häkkien tuijottelua. Hiukan sääli käydä siellä niin lämpimänä päivänä, suurin osa eläimistä loikoili vain varjossa ties missä kopeissa, eikä auttanut muu kuin uskoa, että kyllä se Amurin leopardi siellä oikeasti on!
Sääliksi kävi osaa elukoista. Ehkä surullisin oli yksi vesikko, joka juoksi edes takaisin kaidetta puolen metrin matkalta. Pelkkää pakkoliiketta ja stressiä... :( Ei ollut niillekään kovin paljoa tilaa annettu.
Kaikki pennut/poikaset olivat tietenkin parasta antia, todella suloisia ilmestyksiä näkyi. :) Ja yksi upeimmista oli ehkä eräs riikinkukkokoiras, joka kuin tilauksesta alkoi vikittelemään erästä naarasta ja avasi pyrstönsä koko komeudessaan. Naaras taas oli oikein perinteinen, katseli vain äijää, nosti nokkansa pystyyn ja käänsi selkänsä kyllästyneen oloisena. ;)
Yksi hauska episodi sattui Africasiassa, missä oli kääpiömangusteja. Meidän edellämme kulki jenkkiperhe kun pysähdyimme katsomaan paria pientä jotka kieriskelivät aitauksessaan. Perheen äiti huudahti ihastuksissaan lapsille: "Oh, come and see, they're wrestling!" Mutta sitten toinen mangusti kiipesi toisen selkään... Äiti totesi itsekseen "Oh, they're not wrestling..." ja kiirehti äkkiä eteenpäin lasten kanssa. ;-)
Pirates of Caribbean
Oltiin eilen katsomassa
otsikon leffaa ensi-illassa. Joo-o. Olipahan elokuva. Ei ehkä meikäläisen tyyliä... Mutta silti ihan viihdyttävä. Voisin suositella krapulapäivän viihdykkeeksi, paitsi jos on tosi säikky silloin. Muutama perinteinen pelästyskohtaus nimittäin löytyi, yksi tuli jopa niin puun takaa, että hyppäsin 20 cm ilmaan ja kaadoin popcornit syliini...
Leffassa oli hiukan Mr. Bean -tyylistä huumoria ja paljon hassuja hollywood-olentoja.
Johnny Depp oli juuri niin omituinen kuin aina rooleissaan... Vaikka tykkäänkin leffoista, joissa ei tarvitse ajatella mitään, nämä valtavat mustekalat, jotka syövät laivoja kitoihinsa, eivät saa oikein syttymään. Ja olisi varmaan auttanut jos olisi nähnyt ekan osan (tämähän oli jatko-osa). Loppu oli tosi kumma, hiukan samantyyppinen kuin Matrix II, eli se päättyi suoraan kolmannen osan alkuun ja tavalaan jätti katsojalle sellaisen osan että seuraava "on pakko käydä katsomassa". No joo, ainakin periaatteessa. Matrixissa se toimi, tässä ei. Suuhun jäi vain sellainen "olipas kummallinen leffa" -maku.
Lisäsin muuten muutaman uuden blogin sivupalkkiin, hauskaa seurata yhä useamman kommelluksia eri puolella palloa.
Comment: Heh, en ollut näköjään ainoa jonka mielestä leffa oli hieman arvelluttava. Hesarin arvostelussa puhutaan hieman samaan tyyliin.
